7. maaliskuuta 2010

Tyttö, 16 vee

En oo taas aikoihin saanut yöpöydälle seuraavaa kirjaa, koska ainaisen _kokeisiin luvun_ takia en oo ehtinyt lukea edellistäkään. Tietysti nyt kaikki ajattelee: "Tekosyy, oikeesti oli varmaan huono kirja", mutta uskokaa, ei ollut.

Luin toisen Sue Limbin kirjan, Tyttö, 16 vee - Silkkaa kidutusta. Kirja kertoo jälleen Jessistä (joka on tällä kertaa 16-vuotias, voitteko uskoa?!). Jessin hauskuus ei ole kadonnut mihinkään, vaikka komiikka onkin vähän liian näkyvästi yritetty ujuttaa tahattomaksi.
Jessin elämä hymyilee - hän on yhdessä jumalaisen Fredin kanssa eikä mikään voi tulla heidän väliinsä. Paitsi se, että äiti ajoittaa Jessin kauan kinuaman matkan Jessin isän luokse St Ivesiin juuri, kun Jess ja Fred olisivat lähdössä yhdessä Riverdenen festivaaleille. Vaikka Jessistä onkin kivaa nähdä hänen isäänsä, menomatka kuluu mustasukkaisuuden puuskissa, kun hän kuvittelee uskomattoman kaunista ystäväänsä Floraa ja Fredia yhdessä Riverdenessä.
Mun mielestä Jess on vähän liian dramaattinen ollessaan koko ajan mustasukkainen Fredistä - ei siis muuten, mutta välillä kuvitelmat menevät selvästi seuraavaan ulottuvuuteen.

Tykkäsin edeltävästä osasta (Tyttö, 15 vee - Hurmaava mutta hullu) enemmän, koska siinä Jessin jutut olivat vielä uusia. Ei tässä tietenkään niitä samoja lauota, mutta tyyli on silti jo tullut tutuksi. Siitä huolimatta tämäkin kirja oli hyvä - ja tämän kohdalla hyvä tarkoittaa hauskaa. Suosittelen edelleen tätä kaikille pientä kevennystä kaipaaviin, koska tätä lukiessa ei paljoa tarvitse ajatella:D

Tähtiä annan
***/5

Yritän nyt lomalla ahmia tuota Hohtoa, koska nyt ei sitten haittaa, jos yöunet siitä menee. En yhtään tiedä, mitä odottaa, joten vähän hirvittää... Mutta koska tykkään kauhuleffoistakin (joita kattelen sohvatyynyjen takaa) niin pakko tätäkin on kokeilla!

- Sophia